Peruspaitoja

 

Ompelin nipun peruspaitoja. Taain on kokoa 134, etummaiset 110 hieman eri pituisilla hihoilla. Vaihteeksi tein kaula-aukot ihan saumurilla. Tulipahan ainakin joustavat ja kestävät. Raglansaumat ovat hyväksi havaittua fusku-tasosaumaa, eli ne on ommeltu saumurilla saumavarat ulospäin ja suoraompeleella tikattu sauma litteäksi.

 

Kaikissa kolmessa paidassa on hihat kaupunki-kuosikangasta, paitsi yksissä hihoissa on jatkopalat mustaa trikoota. Muut osat ovat kierrätyskamaa: Lila viskoosi on ompeluluokan jämälaarista, lila raitatrikoo on kirpparilta ostettua paitaa. Isoimman paidan etu- ja takakappale ovat Uffan euron päiviltä ostettua mustaa  t-paitaa. Helmoissa ja hihansuissa on hyödynnetty maksimimäärä valmista päärmettä.

Paitoja

 

Ompelin tässä äskettäin muutaman peruspaidan lapsille. Yllä oleva on kokoa 134. Marimekon puuvilla on ompelukurssikaveriltani (kiitos!) ja hihakangas, viskoosia, on kangaskaupasta. Tämä viskoosi onkin mielenkiintoinen tuttavuus. Luulisin, että sen tuotanto kuormittaa vähemmän ympäristöä kuin puuvillan.  Toisaalta arkijärki sanoo, että ennenkuin jostain puusta on saatu tekstiiliin sopivaa kuitua irti, niin aika liemissä sitä on uitettava. Mitenkähän tuo on? Lisäksi viskoosi on  muuten mainio kangas vaatteissa noin käyttäjän kannalta. Hengittävä, eikä varmasti kutita! 

Poro (peura?) on kirjottu vahvistetulla suoraompeleella, kuvio on Ottobresta. 

                                          

Tuon paidan raglansaumat on tehty saumavarat ulospäin ja ne on päällitikattu ihan suoraompeleella. Kyseessä on siis fusku-tasosauma. Teen noita aika usein, nimenomaan raglansaumoihin. Suoraompeleen takia tuo ei paljoa jousta, mutta ei raglansauman paljoa joustaa tarvitsekaan, koska hihojen viskoosineulos on todella joustavaa. Näissä fusku-tasosaumoissa on bonuksena vielä se hyvä puoli, että nurjalta puolelta sauma on todella sileä. Sopisi varmaan myös herkkäihoisille?

 

Tämä on taas t-paita kokoa 110. Hihojen kangas on kaveriltani (kiitos, V!), etu- ja takakappaleiden trikoo on ostettua. Eksyneen näköisen pupun alkuperä on tällä hetkellä hämärän peitossa, en löydä millään täältä bittiavaruudesta henkilöä, jota tästä kuviosta pitäisi kiittää.

Aikaa sitten tehtyjä tilkkupeittoja

 

Olen tehnyt viime vuosina 3 tilkkupeittoa, rehellisellä fuskutyylillä.  Tämän yllä olevan päällyksen kankaat ovat kierrätyskamaa kaikki, siinä on mm. mieheni paitaa, minun paitaa ja sukulaisten varastoista löytyneitä tilkkuja. Tuo hieman mustikoita muistuttava kuosi on äitini mekosta, jota myös minä käytin paljon. 

Ja kyllä, mukana on Finnjetin logokangasta. Ostin sen kirpputorilta; myyjä vakuutteli kovasti, ettei ollut varastanut laivalta tyynyliinoja. Hän oli kuulemma ostanut aikanaan varustamolta pakkakaupalla kangasta ja ommellut niistä pussilakanoita ja tyynyliinoja (tarkalla tiiraamisella kyllä näki, että tyynyliinat olivat todella kotiompelijan tekemiä).

Tausta on uutta kangasta, ihan laadukasta puuvillaa, joka näkyy myös reunoilla. Tuossa ei siis ole erillisiä reunuskaitaleita, vaan taustakangasta on käännetty reunaksi. Välissä on ohut vanu.

 

Tämä tilkkupeitto on minulle itselleni. Kankaina on sitä, tätä ja tuota. Omien ompelusten jämiä, eräs kaunis vanha hame, tyynyliinaa, peritty pieni pöytäliina. Ja kaverini kirppispöydästä varsin edullisesti ostettu tyynynpäällinen, kiitos E! Ja kiitos kaikki muutkin mesenaatit, jotka kankaitaan tunnistavat!  Taustana on tämä:

 

Kyseessä siis on kaikkien kierrätyslöytöjeni ehdoton kuningatar, vanhaa tukevaa kangasta ompeluluokan jämälaarista. Ei sieltä koskaan ennen ole mitään tuommoista löytynyt. Eikä kyllä sen jälkeenkään. Piti mennä oikein lottorivikin täyttämään samalla viikolla, jos vaikka sama onni jatkuisi! Onnetar oli kuitenkin päättänyt niin, että kangasjackpot riittää minulle.

Molemmat tikkupeitot on koottu ilman sen kummempaa suunnitelmaa (ja sen kyllä huomaa, voi moni sanoa). Aloitin kasaamalla samanhenkisiä kankaita lattialle ja yritin aikaansaada hyvän värikombinaation. Sitten leikkelin kankaat tilkuiksi ja samalla vielä korjailin väriyhdistelmää. Tilkut on kaikki samanlevyisiä ja niiden pituus vaihtelee satunnaisesti. Ensin ompelin tilkuista suikaleita ja sitten yhdistin suikaleet yhtenäiseksi pinnaksi. Tässä fusku-tilkkupeittotyylissä on erinomaista se, että armotonta kulmien kohdistamista ei satunnaisuuden takia tule vastaan ollenkaan. Peitot on tikattu ompelemalla suoraan, kera yläsyöttäjän.